Dereka.net - etusivulle Dereka Linkit Vieraskirja

« Takaisin Koulutöitäni -sivulle


Aivot

Ihmisaivojen on sanottu olevan maailman monimutkaisemmin rakennettu asia. Loppujen lopuksi niissä kulkeekin vain sähköisiä impulsseja, ei sen monimutkaisempaa. On kuitenkin hassua että samanlaiset aivot saavat eri ihmisessä eri taitoja esiin. Toinen on hyvä urheilussa, toinen taas matematiikassa. Vaikka aivot ovat oikeastaan samanlaiset kaikilla, niin silti yksilöt ovat erilaisia.

Eläinkokeiden avulla on saatu aivojen tekemästä tiedonsiirrosta paljon lisätietoa. Koska aivoissa ei ole kipua aistivia hermokudoksia, koe-eläimen hermostoon on voitu sijoittaa ohuita elektrodeja ja mitata näiden elektrodien avulla aivojen hermosoluissa kulkevia sähköisiä impulsseja. Monimutkaisempiin asioihin, kuten muistamiseen ja oppimiseen ei ole koe-eläimien avulla saatu vinkkejä ja lisätietoa. Näitä toimintoja, kuten muistia ja oppimista kutsutaan korkeammiksi aivotoiminnoiksi.

Aivojen eri osilla on erilaisia tehtäviä. Tämä on osoitettu potilastapauksien avulla, sairauksien ja tapaturmien aiheuttamat aivovauriot tietyllä aivojen alueella johtavat toimintahäiriöihin. Aivojen rakennetta ja mahdollisia kasvaimia tai vastaavia voidaan tutkia nykyaikana monilla eri tavoilla. Röntgen, tietokonetomografia, magneettikuvaus ja PET-tutkimus eli positroniemissiotomografia jnejne. ovat näitä aivojen tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä. Tietokoneilla voidaan yhdistellä näistä saatuja tuloksia ja voidaan nähdä esimerkiksi suonenpullistumia ja aivokasvaimia.

Kuten jo aiemmin mainitsin, aivojen eri osilla on erilaisia tehtäviä. Korkeampiin aivotoimintoihin, kuten juuri muistiin ja oppimiseen on todettu olevan keskeinen merkitys myöhäisaivokuorella. Tämä tarkoittaa sitä, että on huomattu ihmisen aivokuoren olevan hyvin nuorta verrattuna esimerkiksi matelijoihin. Nisäkkäillä aivokuori on laaja ja poimuttunut, ihmisellä aivokuori muodostaakin lähes kokonaan isoaivojen pintakerroksen. Aivokuoressamme on liikkeiden ja aistitietojen valvontakeskus, niinpä esimerkiksi ajatustoimintamme tapahtuu pääasiassa aivokuoressa. Isoaivokuoressa on eri paikkoja, joihin välittyy eri aistien välittämät tiedot. Silmästä tulevat viestit menevät takaraivon näköalueelle, korvasta viestit kulkeutuvat ohimon seudulla olevalle kuuloalueelle. Eri alueiden välissä on assosiaatioalueita, jotka yhdistelevät eri alueiden tietoja. Ihmisen aivokuoressa nämä assosiaatioalueet ovatkin suhteellisesti paljon laajemmat kuin muilla nisäkkäillä, ja juuri esimerkiksi oppiminen mahdollistuu näiden alueiden avulla.

Isoaivojen oikealla ja vasemmalla puolella on merkittävästi erilaiset tehtävät. Yleensä vasen puoli säätelee tarkkoja käden liikkeitä, lisäksi se ohjaa sekä oikea- että vasenkätisillä myös puhumista ja puheen ymmärtämistä. Oikea aivopuolisko on ns. ”taiteellinen” puoli. Sen avulla ihminen esimerkiksi on hyvä piirtäjä tai vastaavaa. Sanotaan, että jos oikea puoli on ns. enemmän hallitsevampi näistä kahdesta aivopuoliskosta, ihminen on enemmän luova ja taiteellinen. Jos taas vasempi puoli, niin ihminen on silloin juuri päinvastainen. Usein nämä ”oikean aivopuoliskon ihmiset” ovat hyviä esim. kuvaamataidossa, kun taas vasemmanpuoliskon hallitsemat on hyviä esimerkiksi matematiikassa. Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta näin olen usein kuullut ja nähnyt asian kerrottavan.

On todettu, että naisten ja miesten aivoilla on eroja. Naiset menestyvät usein miehiä paremmin esimerkiksi kielellisiä taitoja vaativissa tehtävissä, naiset ovat myös keskimäärin parempia käden tarkkuutta vaativissa töissä sekä naiset ymmärtävät paremmin ihmissuhteita ja tunteita. Miehet tajuavat taas paremmin kolmiulotteisia esineitä ja ratkaisevat paremmin matemaattisia ongelmia. Tämä erot johtuvat pääasiassa erilaisesta kasvatuksesta ja erilaisista asenteista. On myös etsitty eroja aivojen eri osista.

Ihmisen aivot on syntymähetkellä noin neljänneksen lopullisesta koosta. Pian syntymän jälkeen ne kasvavat nopeasti ja parin ensimmäisen vuoden aikana niiden tilavuus kolminkertaistuu. Noin kuusivuotiaana koko on jo lähes lopullinen, mutta kasvua voi tapahtua hyvinkin noin 20-vuotiaaksi.

Tohtori.fi –sivusto selittää aivot seuraavalla tavalla: Aivot (encephalon): aivokopan sisällä oleva keskushermoston osa: isoaivot, väliaivot, keskiaivot, aivosilta, pikkuaivot ja ydinjatke. Tämä kuvaus kertoo siitä kuinka monta eri osaa aivoissa on, se kertookin jo sen, kuinka paljon aivot ihmiseen vaikuttavat.


« Takaisin Koulutöitäni -sivulle

© Dereka 2007